Minulle on tässä kuuden ja puolen vuoden urani aikana muodostunut tapa tehdä vuodenvaihteen hengähtämisen sekä alkuvuoden Evelace-koulutuksen jälkeen jonkinlaista summausta edellisestä vuodesta. Onhan se kiva vähän katsella mistä on tullut ja mihin menossa.
Minulle viime vuosi oli henkilökohtaisen elämän puolella jokseenkin ahdistava, vaikka kai tässä vaiheessa jo voisi nähdä sen puolen minkä vain petolliset ja valheelliset ihmiset voivat elämästä opettaa, eli todellisten ystävien ja aitojen ihmisten arvon. Ja niitä minulla riittää, joten ahdistus saa jäädä taa 🙂
Työrintamalla panostin älyttömän suuresti tämän työn tekemiseen investoimalla Zena-autoinnovaatioon. Otitte sen vastaan upeasti ja se on saavuttanut suurta suosiota. Vastusta kuitenkin riitti enemmän kuin ikinä uskotte kun sain kaluston käyttöön melkein kolme kuukautta arvioitua myöhemmin ja syksyyn mennessä sisärakentajan tekniikan sähköongelmat olivat pahentuneet niin että lopulta autoa pajotettiin useita viikkoja ja sähköt tehtiin uudestaan. Voitte kuvitella miten raskasta on yksin yrittävälle kun elämän valtaa epävarmuus niin tärkeästä asiasta kuin autosta eli työpaikasta ja työkalu on viikkoja pois pelistä….. Tilanteesta seurasi syvä väsymys ja sitkeä epätoivo. Sellaiseen tunteeseen auttaa usein vain aika ja itsestään huolehtiminen, johon minäkin pyrin pitämällä vapaata.
Nyt on uusi vuosi ja nyt KAIKKI on kunnossa. Auto toimii ja olen superonnellinen siitä, ja äärimmäisen ylpeä siitä miten hienosti olen sen suunnitellut. Mutta vielä ylpeämpi olen siitä miten hyvin selvisin kaikista viime vuoden tarjoamista koettelemuksista. Vaatii aikamoista mielenlujuutta pystyä pari päivää elämän “romahtamisen” jälkeen pitämään kaksi esittelyä päivässä ja tehdä esittelyn myyntiennätys. Jaksaminen on niin kummallinen asia, meissä kaikissa on varmasti sellaisia voimia joita emme edes itse tiedä ja jotka kantavat siihen asti että on parempi hetki kasata itseään..
Tähän asti luettuanne voitte arvata, että minulla ei vuonna 2016 ollut päällimmäisenä mielessä “menestys” tai muu vastaava. Keskityin oleelliseen eli pidin esittelyitä, Putiikkipäiviä ja Zena-autotapahtumia sekä palvelin asiakkaita parhaani mukaan yrittäen pitää omasta jaksamisesta huolta.
Loppuvuodesta alkoi näyttää siltä että myyntiä on tullut paljon. Himmasin vähän tahtia ja annoin itselleni aikaa. Se tuntui tosi hyvältä.
Eilen koulutuksessa sain kuulla, että olen vuoden 2016 paras Evelace-jälleenmyyjä.
Kymmenen vuotta ykkösenä ollut Satu oli nyt toisena.
En osannut aavistaa tätä ollenkaan. Enkä ollut varautunut.. Minulla oli etukäteen vähän mielessä mitä kirjoittelisin vuodenvaihteen summaukseen, mutta unohdin mitä olin ajatellut, kun järkytyin niin paljon. Enhän minä nyt mikään ykkönen ole, ja kehtaanko ees kertoa kenellekään, odotetaankohan ykköseltä jotain ihmeitä.. Aikaisempina vuosina ilo sijoituksesta oli välitöntä riemua, ylpeyttä ja halua kertoa kaikille, mutta nyt pohdin vakavissani että vaikenisin asiasta.
Juttelin parin ystävän kanssa ja annoin asian vähän aikaa upota tietoisuuteen. Tajusin että kyllä minä ihan oikeasti voin olla ylpeä tästä saavutuksesta. Että oon selvinnyt niin paljosta viime vuonna ja sen lisäksi vielä pystynyt ennätysmyyntiin että tätä saa juhlia oikein kunnolla. Murheita riittää kaikilla ja aina, mutta ilonaiheita saamme huoletta nostaa esiin!
Sain Evelacelta lahjaksi Swarovski-korusetin. Aluksi mietin kovasti että oon tästä kaikesta velkaa TEILLE, joten korukin kuuluisi teille. Voisin vaikka arpoa sen. Mutta sitten tulin toisiin ajatuksiin. Aivan varmasti olen tehnyt parhaani teidän eteenne ja satsannut kaiken elämässäni tähän työhön. Ja te tiedätte sen jo nyt, eikö vaan? Tämä koru olkoon symboli siitä menestyksestä jonka TE ootte mulle suonut, mutta jota ei ilman omaa työtäni olisi mitenkään voinut rakentua ja kaikista niistä työhön käytetyistä tunneista ja siitä palavasta halusta palvella hyvin, jotka ovat johtaneet siihen, että olen menestynyt kaikista vastuksista huolimatta!
Minusta kaulukoru näyttää ihan siltä kuin ois otettu kuunsirppi ja tehty siitä lenkki päistä yhteen solmimalla niinkuin ilmapallosta. Eli kaikki on mahdollista 😀
Otin äsken itsestäni monta kuvaa ja näytin niissä kaikissa väsyneeltä. Ei mikään ihme, olen lähtenyt työreissuun torstaina ja unet on jääneet vähän vähiin esittelyjen, tapaamisten ja koulutuksen myötä. Joku kysyi Kuopiossa kuinka kaukaa olen ja arvelin että kotimatkaan saattaa mennä pari vuorokautta 😀 Nyt istun Jämsän Shellin lähellä ystävän/asiakkaan pihassa kun hän on hakemassa lapsia tarhasta ja pohdin tuntojani. Tuotteet saattavat vaihtaa omistajaa tänään, mutta mikäli ei, niin ei hätää, kenelläkään ei ole edelleenkään pakkoa ostaa minulta tai mitään!
Tuntuu että tähän pitäisi luvata jotain, mutta kun minä oon aina tehnyt parhaani ja sen enempää ei pysty kukaan. Ja joku parin euron alennus tai arvonta minusta kyllä vesittää koko vilpittömän kiitoksen mainoskikaksi. :/
Ehkä kokeillaan parantaa sitä parasta 🙂
Todella suuri kiitos teille että ootte ottaneet mut osaksi elämäänne! Haleja!
#Evelace #JohannanPutiikki #alusasut #zenalivico #työontekosyy #reisus #matkallataas #suomenparas #suomenykkönen #hallitar #teidäntakiateitävarten #alusvaatteet
